ASUMISOIKEUSASUKKAITA JA ASUKKAIDEN EDUSTAJIA ON JOKA JUNAAN

Aikaisemmissa blogikirjoituksissa on kerrottu esimerkkejä Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n (SASO) aikaisemmaan puheenjohtajan Eric Hällströmin joutumisesta hyökkäysten kohteeksi muiden asukkaiden taholta. Omassa asumisoikeusyhtiössään Asokodit Oy:ssä Hällström joutui yhtiön johtoa myötäilevien asukkaiden edustajien julkisen arvostelun kohteeksi, kun hän oli ehdottanut keskustelupalstaa Asukkaiden Kotikulmaan yhtiön verkkosivuilla. Asokotien asukkaista koostuvan ja asukasedustajistossa valitun kehitystyöryhmän puheenjohtaja Kari H. Bergqvist ja aikaisempi puheenjohtaja Virve Kuurne julkaisivat 23.10.2009 seuraavan tiedotteen:

Kehitystyöryhmä linjasi keskustelupalstan poisjäännin Kotikulmasta

Asokotien asukasedustajiston kokouksessa 17. lokakuuta yksi edustaja, Eric Hällström nosti esiin keskustelun siitä, miksi Kotikulmassa ei ole keskustelupalstaa. Hän on 23.10.2009 lähettänyt tiedotteen tiedotusvälineille, jossa annetaan virheellistä tietoa asiasta.

Lisäksi hän antaa tiedotteessa ymmärtää, että puhuisi kaikkien Asokodeissa asuvien asukkaiden puolesta. Tiedote on lähetetty Hällströmin ja Suomen asumisoikeusasukkaat ry:n nimissä. Hällströmin edustaman asumisoikeusyhdistyksen jäsenmäärästä ei häneltä ole pyynnöistä huolimatta saatu tietoa.

Asokotien asukkaista koostuva, asukasedustajistossa valittu kehitystyöryhmä linjasi jo vuonna 2005, ettei keskustelupalstaa toteuteta silloisille Asukkaiden omille sivuille. Linjaus ei siis ollut yhtiön johdon tekemä, vaan asukkaista koostuvan kehitystyöryhmän. Yhtiö päinvastoin toi esiin, että keskustelupalsta voisi olla yksi elementti noilla sivuilla.

Asiaan palattiin 2007, kun sivuja kehitettiin Kotikulmaksi, jolloin saatiin asukkaille laajemmat sivujen käyttömahdollisuudet. Marraskuussa 2007 tapahtuneen Jokelan ammuskelutragedian johdosta päätettiin, ettei keskustelupalstaa oteta vieläkään käyttöön. Perusteluina oli se, ettei haluttu käyttää resursseja keskustelupalstan mahdollisten, Jokelan tapahtumien kaltaisten lieveilmiöiden valvomiseen. (Lihavointi on tämän kirjoittajan.)

Kehitystyöryhmä on se Asokotien asukashallinnon toimintaelin, johon tällaiset kehityshankkeet tuodaan. Kehitystyöryhmä voi tarvittaessa esimerkiksi toteuttaa aiheesta kyselytutkimuksen Kotikulmassa, jolloin saadaan esiin oikeaa tietoa siitä, kuinka laajasti keskustelupalstaa asukkaiden piirissä toivotaan.

Kari H. Bergqvist
kehitystyöryhmä puheenjohtaja

Virve Kuurne
kehitystyöryhmän puheenjohtaja vuosina 2004-2008 

Julkaistu: 23.10.2009 15:21

Kun asumisoikeusyhtiön asukasedustajistossa valitun kehitystyöryhmän puheenjohtaja ja aikaisempi puheenjohtaja julkaisevat tiedotteen, jossa he teilaavat asukasedustajiston edustajan esittämän kehittämisehdotuksen kaksi vuotta aikaisemmin tapahtuneella Jokelan kouluammuskelulla, niin minkä kuvan se antaa kehitystyöryhmästä, jonka odottaisi suhtautuvan asukkaiden edustajien kehittämisehdotuksiin vähän fiksummalla tavalla?

Kehitystyöryhmän tiedote löytyy vielä toistaiseksi Asukkaiden Kotikulmasta.

TYYTYVÄINEN JA TYYTYMÄTÖN ASUMISOIKEUSASUKAS

Riikka Lehtismäen mielipidekirjoitus "Asumisoikeusjärjestelmä on luotettava" Rakennuslehdessä 25.11.2010 herätti vain vähän keskustelua lehden keskustelupalstalla. Nimimerkki "tyytyväinen" kirjoitti seuraavaa:

Tyytymättömiä asumisoikeusjärjestelmään ovat nuo samat tyypit, jotka ovat tyytymättömiä siihen, että eivät saa myydä halvalla hankkimiaan Katajanokan hitas-asuntoja kovaan markkinahintaan. Jos itsellä on upea terassiasunto Helsingin Pikku-Huopalahdessa, niiin totta kai sillon pitää meteliä asumisoikeusjärjestelmän vääryyksistä ja haluaa kiireellä purkaa koko järjestelmän, jotta saisi pikkurahalla asunnon omakseen ja markkinahinnalla myytäväksi. Hiljainen enemmistö on tyytyväisiä eikä melskaa lehtien palstoilla. Asumisoikeusjärjestelmä on taannut ainakin sen, että naapureina on ihmisiä, joilla on ollut omia tuloja ainakin sen verran, että ovat tuon kynnysrahan pystyneet maksamaan. Vuokra-asunnoissa näin ei ole, ja siksi niissä on paljon isompia ongelmia kuin asumisoikeusasunnoissa. Se vain tahtoo unohtua näissä keskusteluissa. Ruotsissa asumisoikeusjärjestelmä toimii hyvin eikä sitä vaadita purettavaksi. Totta kai koko järjestelmältä putoaa pohja, jos asuntoja pystyy muuttamaan omistusasunnoiksi. Sitä ajaa kuitenkin vain pieni, etuoikeutettu vähemmistö, joka on sattunut saamaan asunnon huippupaikalta.

Nimimerkille "tyytyväinen" vastattiin 6.12.2010 seuraavaa:

Kaikki tyytymättömät eivät asu "tyytyväisen" kuvaamassa terassitalossa. Tyytymättömiä on paljon muitakin. Esimerkiksi on sellaisia tyytymättömiä, jotka haluavat, että asumisoikeusyhtiö noudattaa asumisoikeus- ja yhteishallintolakia asukashallinnossa, niin että yhtiön toiminta on avointa ja läpinäkyvää hallinnon ja talouden kaikilla tasoilla.

On myös sellaisia tyytymättömiä, jotka ovat huolestuneita siitä, ketkä omistavat asumisoikeusyhtiöt. Näiden huolestuneiden mielestä omistajilla tulisi olla yleishyödyllisyysstatus. Nämä tyytymättömät pelkäävät, että asukkailta käyttövastikkeissa kerätyistä suurista rahasummista osa päätyy tavalla tai toisella (esim. erilaisina "konsultointipalkkioina") yksityisille liikemiehille ja heidän bisneksiinsä eivätkä tule käytetyksi kokonaisuudessaan asukkaiden hyväksi esim. ajoissa suoritettuina korjauksina ja lainojen täysimääräisinä lyhennyksinä.

Nimimerkki "tyytyväinen" loukkaa kirjoituksellaan niitä, jotka ovat esittäneet aiheellisesti kriittisiä mielipiteitä asumisoikeusjärjestelmän epäkohdista ja ovat esittäneet parannuksia järjestelmään. Siksi myös häntä itseään voidaan arvioida. Hän kuuluu asukkaisiin (jos nyt on asukas), joista asumisoikeusyhtiöt ja niiden etujärjestö Suomen asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) kyllä "tykkäävät". Hän ei ymmärrä, että yhtiöt hyväksyvät hänet vain "tyytyväisenä" ja yhtiöiden toimintaa myötäilevänä asukkaana tai asukkaiden edustajana, joka "ei melskaa lehtien palstoilla".

Ko. henkilö ja hänen kaltaisensa eivät ymmärrä, että eri yhtiöiden asukkaiden tilanne voi olla erilainen siinä mielessä, mitä tulee tyytyväisyyden tai tyytymättömyyden syihin. Sekä tyytyväisyyteen että tyytymättömyyteen on olemassa varmasti perusteltuja syitä eri yhtiöissä. Ja eri yhtiöiden välillä on varmasti eroja siinä, kuinka paljon noita tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden lähteitä on kussakin yhtiössä.

Kyllä suuri ansio asumisoikeuslain muuttamisesta kuuluu niille "tyytymättömille", jotka ovat uskaltaneet ottaa esille asumisoikeusjärjestelmän epäkohtia joko julkisuudessa tiedotusvälineissä tai omien talojensa kanteluissa ARA:lle. Tämän toi esille asuntoministeri Vapaavuorikin tervetuliaissanoissaan SAY:n järjestämässä seminaarissa viime viikolla. Nimimerkki "tyytyväinen" ei ole pannut itseään likoon epäkohtien korjaamiseksi. Tokkopa hän kykenee edes tiedostamaan niitä tai edes sitä, että asukkaiden tilanne voi vaihdella eri asumisoikeusyhtiöissä ja että jossakin yhtiössä voi olla todellisia ongelmia. Tälle "tyytyväiselle" riittää, että "naapureina on ihmisiä, joilla on ollut omia tuloja ainakin sen verran, että ovat tuon kynnysrahan pystyneet maksamaan".

Itse olen asunut toistakymmentä vuotta AVAIN Asumisoikeus Oy:n "kohteessa" ja olen kokenut asumisoikeusjärjestelmän nurjat puolet. Järjestelmä on osoittautunut käytännössä aivan toisenlaiseksi kuin mitä markkinointipuheissa aikoinaan annettiin ymmärtää. Mm. luvattiin, että "sitten helpottaa, kun talolaina on aikanaan maksettu" ja "voitte omalla toiminnalla säästää hoitokuluissa", "käyttövastikkeissa (erityisesti hoitovastikkeissa) noudatetaan omakustannusperiaatetta" jne. Kaikki on osoittautunut valheeksi. Lainanmaksu ei lopu koskaan, sillä oman talon rakentamista varten otetun lainan lisäksi osallistumme muiden "kohteiden" lainojen maksamiseen. Ja muiden lainoja maksamme senkin jälkeen, kun oma laina on maksettu. Samoin osallistumme oman talon vuosittaisten kunnossapitokorjausten ja tulevaisuuden peruskorjausten korjausvarauksen maksamisen lisäksi myös muiden kohteiden kunnossapitokorjausten ja korjausvarausten maksamiseen. Vuosittain tämä "tasaus" on kymmeniä tuhansia euroja. Lukuisista tiedusteluista huolimatta meille ei ole kerrottu, millä perusteilla "tasaus" tehdään". Hämärä tasausjärjestelmä on yksi keino saada eri kohteiden asukkaat toisiaan vastaan. Hajota ja hallitse -periaate on tunnetusti tehokkain hallitsemisen muoto.

Mitä tulee Helsingin Pikku-Huopalahdessa sijaitsevaan terassitaloon, niin sivullisena ei ole saanut sellaista käsitystä, että sen asukkailla olisi "tyytyväisen" kuvaamia haluja "kiireellä purkaa koko järjestelmän, jotta saisi pikkurahalla asunnon omakseen ja markkinahinnalla myytäväksi". Jos "tyytyväinen" tarkoittaa erityisesti Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n (SASO) puheenjohtajaa Eric Hällströmiä ja hänen motiivejaan "pitää meteliä asumisoikeusjärjestelmän vääryyksistä", niin asumisoikeusasukkaana ei voi muuta kuin olla kiitollinen, että hän on uskaltanut laittaa itsensä likoon puolustaessaan asumisoikeusasukkaita yli yhtiörajojen.

On kiistaton tosiasia, että Eric Hällström ja AVAIN Asumisoikeus Oy:n hallituksen asukasjäsen Harri Kemppi ovat omalla toiminnallaan vaikuttaneet keskeisesti siihen, että asumisoikeuslakia on lähdetty tarkistamaan ja muuttamaan. Tosin asumisoikeusyhtiöitä edustavan Suomen asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY) vaatimuksesta siihen on tehty lukuisia heikennyksiä lain valmistelun aikana, mutta sellaisenaankin se tuo parannuksia asumisoikeusasukkaiden tiedonsaantioikeuteen ja ARA:n valvontaoikeuteen. Esim. AVAIN Asumisoikeus Oy ei ole antanut asukkaille ja heidän edustajilleen toteuman erittelyä pääomavastikkeella kerättyjen tuottojen käytöstä, tasauksen perusteista ja periaatteista ja hoitoylijäämien käytöstä. Ainakin muutosten tarkoitus on parantaa asukkaiden tiedonsaantioikeutta näissä asioissa.

Ruotsin ja Suomen asumisoikeusjärjestelmiä ei voida verrata toisiinsa. Ruotsin järjestelmä luotiin ja toimii asukkaiden ehdoilla, kun taas Suomen järjestelmä luotiin ja toimii asumisoikeusyhtiöiden ja niiden omistajien ehdoilla. Molemmissa järjestelmissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Koska nyt ollaan Suomessa, keskitytään Suomen järjestelmään, joka on asukasdemokratian irvikuva ainakin AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä. Esimerkkejä siitä on tuotu runsaasti eri keskustelupalstoilla.

Kirjoituksensa lopussa "tyytyväinen" kruunaa "analyysinsä" tyytymättömien motiiveista "pitää meteliä asumisoikeusjärjestelmän vääryyksistä" arvioimalla asumisoikeusjärjestelmän perustan lujuutta seuraavasti:

Totta kai koko järjestelmältä putoaa pohja, jos asuntoja pystyy muuttamaan omistusasunnoiksi. Sitä ajaa kuitenkin vain pieni, etuoikeutettu vähemmistö, joka on sattunut saamaan asunnon huippupaikalta.

Luuleeko "tyytyväinen" todella, että "järjestelmältä putoaisi pohja", jos muutamassa kohteessa omistuspohja muuttuisi asukkaiden omistukseksi? Sellaista ryntäystä "itsenäistymiseen" ei varmasti syntyisi, että järjestelmältä putoaisi pohja, vaikka se olisikin mätä. Eikä omistuksen muuttamista yksityiseksi omistukseksi voitaisi tehdäkään vaan omistajana toimisi asumisoikeusyhdistys tai vastaava. Etu asukkaille tulisi siinä, että he voisivat valvoa paremmin, miten käyttövastikkeilla kerättyjä rahoja käytetään. Säästö olisi noin 2-3 euroa m2/kk. Tiedot perustuvat erään asumisoikeusyhdistyksen omistamien talojen tietoihin. Lisäksi asukkaat ovat voineet lyhentää lainoja säännöllisesti ja säästää rahaa myös tuleviin korjauksiin. Asukkaat ovat myös tyytyväisiä näissä taloissa. He ovat todellinen etuoikeutettu vähemmistö asumisoikeusasukkaiden keskuudessa. Toisaalta tällainen yhdistyspohjainen asumisoikeusasuminen vaatii tiettyjä ominaisuuksia myös asukkailta, joita "tyytyväisen" kaltaisilta ihmisiltä ei todennäköisesti löytyisi. Toisten asumisoikeusasukkaiden mustamaalaaminen ja heidän motiiviensa kyseenalaistaminen ei edusta sellaista mielenlaatua ja kykyä yhteistoiminnallisuuteen, jota yhdistyspohjainen asumisoikeusasuminen vaatii onnistuakseen.

Kommentti:

Nimerkki "tyytyväinen" on tyypillinen "tyytyväinen" asumisoikeusasukas: kutsuu eri tavalla ajattelevia "tyypeiksi" ja "etuoikeutetuksi vähemmistöksi" sekä vääristelee näiden motiiveja saada parannuksia asumisoikeusjärjestelmään ("saada pikkurahalla asunto itselle ja sitten myydä markkinahintaan" yms.). Epäkohtien esille tuominen on hänen mukaansa lehtien palstoilla melskaamista. Nimimerkille on ominnaista kaiken kaikkiaan väärien yleistysten tekeminen, leimaaminen ja itsensä ylentäminen esimerkiksi vuokra-asukkaisiin nähden, vaikka itsekään ei kirjoitustyylin ja -sisällön perusteella vaikuta kovin fiksulta.

Molemmat kirjoitukset ovat vuoden 2010 loppupuolelta eli ennen vuoden 2011 alussa voimaan tullutta asumisoikeuslainmuutosta. Lakimuutos ei ole todellisuudessa juurikaan parantanut asukkaiden tiedonsaantioikeutta heiltä käyttövastikkeissa kerättyjen varojen käytöstä - ei ainakaan AVAIN Asumisoikeus Oy:ssä.  Ja yhtiö kertoi vasta useiden pyyntöjen/vaatimusten jälkeen syksyllä 2012 käyttövastikkeiden tasaamisen periaatteista. ARA havaitsi vuoden 2013 valvontatarkastuksessa lukuisia epäkohtia yhtiön toiminnassa. Niistä on kirjoitettu enemmän AVAIN Asumisoikeus Oy -blogissa.

EI KAIKKI KULTAA MIKÄ KIILTÄÄ VASOSSA

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n (Vaso) toimitusjohtaja Pekka Peltomäki kirjoittaa Vason verkkosivuilla seuraavaa:

Turun Sanomat raportoi käräjäoikeuden päätöksestä

Turun Sanomat julkaisi lauantaina 21.3.2015 jutun Varsinais-Suomen käräjäoikeuden päätöksestä, jossa Vaso määrättiin maksamaan käyttövastikehyvityksiä ja korvauksia muuttojen ja homeettomaksi-puhdistuksen yhteydessä pilaantuneesta irtaimistosta.

Tapaus koskee vuonna 1995 valmistunutta yksitasoista rivitaloasuntoa Turussa ja siihen syksyllä 2007 muuttanutta lapsiperhettä. Asuntoon syksyllä 2013 tehdyn ison remontin aikana asukkailla oli käytössä toinen asunto samasta kiinteistöstä.

Tapaus on erittäin valitettava ja ainutlaatuinen meillä Vasossa. Asiaan liittyen on viimeisen runsaan kahden vuoden aikana tehty runsaasti työtä ja monelta osin yhteisymmärryksessä myös asukkaiden kanssa. Vason näkökulmasta asiaa tälläkin hetkellä arvioiden olemme mielestämme ryhtyneet oikea-aikaisesti selvitys- ja korjaustoimiin saatujen viestien ja todennettujen tutkimustulosten perusteella. Olemme tehneet voitavamme sen tiedon valossa mitä on kullakin hetkellä ollut käytettävissä. Kuten Turun Sanomatkin toteaa, olemme käyttäneet asunnon remontointiin merkittävän summan 75.000 €.

Turun Sanomien jutussa meitä Vasossa erityisesti harmittaa toimittajan käyttämät sanamuodot, joita ei sellaisina löydy käräjäoikeuden päätöksestäkään. Jutussa mm. syytetään meitä vuosikausien laiminlyönnistä kartoittaa asunnon kunto sekä väitetään meidän valehdelleen.

Keskitymme jatkossakin tekemisessämme parempaan onnistumiseen myös tämänkaltaisissa tilanteissa. Uskon, että asukkaamme ja Vasoa muutakin kautta tuntevat, luottavat vastuulliseen tapaamme toimia. Huolehdimme, että kaikki asuntomme täyttävät asumisterveydelle asetetut vaatimukset. Reagoimme ripeästi sekä ryhdymme selvitys- ja korjaustoimiin aina kun tietoomme tulee asuntojen ja kiinteistöjen kuntoon liittyviä vikatilanteita.

Pekka Peltomäki

toimitusjohtaja

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy.n toimitusjohtaja Pekka Peltomäki kuten Asokotien toimitusjohtaja Marko Pyykkönenkin on usein kuultu asiantuntija eduskunnan ympäristövaliokunnassa, kun asumisoikeuslakiin tehdään muutoksia: ks. esimerkiksi:

Ympäristövaliokunnan kokous 31.5.2012. Pöytäkirja 39/2012 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ 3/2012 vp.

YmVM 3/2012 vp - HE 47/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta.

Peltomäki on toiminut myös kouluttajana FCG:n ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) asumisoikeuspäivän koulutustilaisuuksissa. Esimerkiksi 19.3.2013 järjestetyn asumisoikeuspäivän ohjelmaan kuului Pekka Peltomäen luento aiheesta "Yhteishallintolaki asumisoikeusyhtiön näkökulmasta".

Vaikka ei olisi profeetta omalla maallaan, niin kelpaa esiintymään asiantuntijana ja kouluttajana!

OMAT KOIRAT PUREVAT USEIN ASUKKAIDEN EDUSTAJIA

Yleishyödyllisen asumisoikeusyhtiön AVAIN Asumisoikeus Oy:n päätyminen yksityisten liikemiesten enemmistöomistukseen ja määräysvaltaan syksyllä 2010 sai paljon julkisuutta eri tiedotusvälineissä ja herätti ihmettelyn lisäksi myös paljon paheksuntaa. Syksyn 2010 salainen Liukku-kauppa tuli julkisuuteen, kun Rakennuslehti kirjoitti siitä 4.11.2010 otsikolla "Perttu Liukku osti pilkkahinnalla enemmistön asumisoikeusyhtiöstä".

Suomen Asumisoikeusasukkaat ry:n (SASO) puheenjohtaja Eric Hällström kuvaili Uuden Suomen toimittajan Teemu J. Kammosen artikkelissa "Asuntofiasko: "65 kertaa luvattu, ei koskaan tehty" 11.11.2010 nykyistä asumisoikeusjärjestelmää fiaskoksi, koska se oli kaukana asumisoikeuslain perusteluissa esitetystä mallista, jossa asumisoikeuasukkaat ovat jossain vuokralaisen ja omistajan välillä. Hällströmin mukaan suurin fiasko on ollut ulkopuolisten rakennuttajayhtiöiden ylivalta asukkaisiin. Alun perin asumisoikeusasumisen periaate oli se, että asumisoikeustalon asukkaat voivat vaikuttaa asumansa talon asioihin samalla tavoin kuin asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajat. Hällströmin mukaan olisi pitänyt jo aiemmin toteuttaa se, mikä 65 kertaa luvattiin, eli skandinaavinen asumisoikeusjärjestelmä.

AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaat, jotka kokivat SASOn puheenjohtajan lausunnot tiedotusvälineissä tuenilmaisuiksi tilanteessa, jossa he kokivat joutuneet härskin kaupankäynnin kohteeksi, saivat järkyttyä vielä uudelleen. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n (Vaso) asukkaiden yhteistyöelimen YTE:n puheenjohtajana tuolloin toiminut Riikka Lehtismäki hyökkäsi voimakkaasti Hällströmiä vastaan. Uudessa Suomessa 19.11.2010 julkaistussa Teemu J. Kammosen artikkelissa Asukasriita: "Pitääkö pelätä?". Lehtismäen mukaan...

Se ei pidä paikkaansa, että hän [Hällström] edustaisi kaikkia aso-asukkaita. Hän ajaa pienen yhtiönsä asiaa. Hänen esiintyminen julkisuudessa on herättänyt hämmennystä ja huolta meidän asukkaissamme. Ihmiset ovat kyselleet, onko heillä jotain pelättävää.

Lehtismäen mukaan asukkaat ovat katsoneet tarpeelliseksi tulla julkisuuteen, sillä ainakin Vason asukkaiden mielipide aso-järjestelmästä on myönteinen. Erityisen huolestunut Lehtismäki kertoi olevansa siitä, että Hällström on saanut suuren mielipidevallan mediassa ja virkamieskunnassa. Muiden muassa Ylen MOT ja Uusi Suomi on kuullut Hällströmiä aso-asiaa koskien. Hänet on myös kutsuttu eduskunnan ympäristövaliokunnan kuultavaksi uudistettavan aso-lain valmistelussa.

Jutussa haastatellun Eric Hällströmin mukaan Varsinais-Suomen aso-asukkaita on johdettu harhaan:

Yhtiöiden omistajat käyttävät hyväkseen asukkaita tekemään heidän likaisen työnsä. Se, että Saso (Suomen Asumisoikeus ry) ei edustaisi asukkaita, ei pidä paikkaansa.

Hällströmin mukaan julkisuudessa on tapahtunut väärinkäsitys siitä, mitä Saso ry itse asiassa ajaa. Yhdistyksen tavoite on se, että asumisoikeusjärjestelmän asunnot tulisi alistaa vuonna 1994 säädetylle laille asumisoikeusyhdistyksistä. Tämä laki on eri kuin vuonna 1990 säädetty laki asumisoikeusasunnoista, jonka firmat onnistuivat vesittämään viime hetkellä. Hällström kertoi viitanneensa tähän vesittämiseen myös aiemmassa Uuden Suomen haaastattelussa. Artikkelin mukaan Hällström haluaisi erottaa näiden kahden lain mukaiset asumisoikeusjärjestelmät toisistaan jo terminologian tasolla: vuoden 1990 lain mukaista järjestelmää hän kutsuu "vuokra-asoksi" ja vuoden 1994 lain mukaista asumisoikeusjärjestelmää "todelliseksi asumisoikeusasumiseksi". Hällström tähdensi, että hän on koko ajan puhut vuokra-ason ongelmista. Hänen mukaansa Vason asukkaiden tiedote vaatii kaksi kommenttia:

Varsinais-Suomen aso-asukkaiden asema on turvatumpi, koska siellä on tämä kunnallinen omistustausta. Valitettavasti valtaosa, noin kolme neljästä asumisoikeusasunnosta on kolmen suuren rakennuttajayhtiön hallussa. Minun kritiikkini kohdistuu niihin.

Rakennuslehti kirjoitti AVAIN Asumisoikeus Oy:n omistusjärjestelyistä seuraavan kerran 18.11.2010 otsikolla "Avain Asumisoikeuden kaupoissa epäselvyyksiä" mm. seuraavaa:

Asumisoikeusasukkaat ovat hämmästelleet Avain Asumisoikeuden määräysvallan siirtymistä vain runsaan 150 000 euron kauppasummalla Perttu Liukun ja Kari Mäenpään perustamalle rakennuttajayhtiölle. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara ei pystynyt puuttumaan kauppaan, mutta aikaisempien vuosien osakekaupat asettavat Aran ja säätiön toimet kummalliseen valoon. Aran mukaan kaupat tehtiin todellisuudessa eri tavalla kuin viralliset asiakirjat osoittavat.

Tämän jälkeen Riikka Lehtismäki julkaisi 25.11.2010 Rakennuslehdessä mielipidenkirjoituksen otsikolla "Asumisoikeusjärjestelmä on luotettava". Lehtismäen kirjoitus oli kokonaisuudessaan seuraava:

Asumisoikeusasuminen on ollut julkisuudessa esillä valitettavan negatiivisessa sävyssä vireillä olevan asumisoikeuslain uudistuksen aikana. On hyvä, että lakiin vahvistetaan aso-yhtiöiden läpinäkyvä hallinto ja päätöksenteko. On myönteistä, että nykyistä tarkemmin säädetään järjestelmän valvontatoimesta. Tieto yksityishenkilöiden mahdollisuudesta ryhtyä hallitsemaan yhteiskunnan varoin rahoitettuja kiinteistömassoja huolestuttaa meitä.

Julkisuudessa on esitetty nykyisen aso-järjestelmän pakottavan asukkaita muuttamaan pettyneinä pois. Vasossakin muuttoja tapahtuu, mutta niissä on taustalla elämään liittyvät syyt: perhe kasvaa tai pienenee, työpaikka vaihtuu, tulotaso muuttuu suuntaan tai toiseen, jne. Asuntojen käyttövastikkeet ovat nousseet siinä tahdissa kuin asumiskustannukset muissakin hallintamuodoissa.

Viestimme on, että aso-järjestelmä on merkittävästi median välittämää nykyistä julkista mainettaan parempi. Pidämme oman Vaso-yhtiömme omistajaryhmää eli Turun seudun kuntia turvallisena omistajana. Meillä asukkailla ei ole syytä huoleen järjestelmän perusominaisuuksien osalta.

Varsinais-Suomen Asumisoikeus (Vaso) Oy:n asukkaiden Vaso-kokous

puheenjohtaja

Riikka Lehtismäki, Vaso/kukkamaaria

AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaiden ja asukkaiden keskuudessa Riikka Lehtismäen mielipiteet herättivät harmistumista. Lehtismäen ja muiden vasolaisten "huolestuminen yksityishenkilöiden mahdollisuudesta ryhtyä hallitsemaan yhteiskunnan varoin rahoitettuja kiinteistömassoja" koettiin epäaidoksi. Yhden lauseen "huolestumisen" vastapainoksi Lehtismäki esitti runsaasti suitsutusta asumisoikeusasumisen turvallisuudelle kuntaomisteisessa Vasossa. Lehtismäen hyökkäys Hällströmiä vastaan koettiin etovaksi, koska Hällströn jos kuka oli pannut itsensä likoon asumisoikeusasukkaiden aseman parantamiseksi. Asiantuntemuksensa vähäisyyden Lehtismäki osoitti Uuden Suomen haastattelussa 19.11.2010, jossa hän väitti Hällströmin ajavan pienen yhtiönsä asiaa. Minkä yhtiönsä? Hällströmhän asui ainakin tuohon aikaan Asokotien kohteessa (taloyksikössä) Helsingissä.

Tänän kirjoittajan kokemuksen mukaan myös AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaiden keskuudessa on niitä, jotka sekoittvat taloyhtiön ja taloyksikön/kohteen. Näillä ihmisillä ei havaintojen mukaan ole yleensä muutakaan tietoa asumisoikeusjärjestelmästä saatikka sitä säätelevästä lainsäädännöstä. Kuitenkin nämä ihmiset esiintyvät suurina "tietäjinä" ja hyökkäävät niitä vastaan, jotka yrittävät tuoda esiin järjestelmän epäkohtia tai epäkohtia - jopa väärinkäytöksiä -  oman "yhteisönsä" toiminnassa. Nämä "tietäjät" ovat asumisoikeusyhtiöiden etu- ja painostusjärjestön Suomen asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY) parhaita lähettiläitä. Moni asukkaiden edustaja, joka Hällströmin tavoin on uskaltanut tuoda esiin asumisoikeusjärjestelmän ja -asumisen epäkohtia, on joutunut omien koirien puremiksi - tosin kaikkia ei ole raadeltu yhtä julkisesti kuin Hällströmiä.

Uuden Suomen artikkelin mukaan Riikka Lehtismäki oli huolestunut mm. siitä, että "Hällström on saanut suuren mielipidevallan mediassa ja virkamieskunnassa" ja "Muiden muassa Ylen MOT ja Uusi Suomi on kuullut Hällströmiä aso-asiaa koskien". Ko. MOT-ohjelma "Asumisoikeusasunnot - suuri puhallus" esitettiin 17.11.2008.  Seuraavassa on linkki ko. MOT-ohjelman käsikirjoitukseen haastatteluineen ja toimittajan juontoineen:

MOT: Asumisoikeusasunnot - suuri puhallus: käsikirjoitus

BLOGIN TARKOITUS

Blogi sisältää kirjoituksia asumisoikeusasukkaista. Kirjoitukset ovat eri vuosilta ja perustuvat pitkälti omiin kokemuksiin. Lisäksi blogi sisältää asumisoikeusasukkaiden kokemuksia ja mielipiteitä asumisoikeusasumisesta ja asumisoikeusyhtiöstään.

Millainen kuva sinulla on asumisoikeusasukkaista? Kuinka solidaarisia asumisoikeusasukkaat ovat toisilleen? Vetävätkö he yhtä köyttä yhtiöihinsä nähden? Puolustavatko he edustajiaan, kun nämä yrittävät puolustaa asukkaiden vähäisiä oikeuksia yhtiöissään? Vai onko asumisoikeusasukas susi toiselle asumisoikeusasukkaalle? Onko asumisoikeusasukas valmis "myymään" vertaisensa, jos siitä on hänelle itselleen taloudellista tai muuta hyötyä? Jne. Jne.

Asumisoikeusasukkaat-blogi kuuluu blogiperheeseen, johon kuuluvat seuraavat blogit, joiden ensimmäiseen kirjoitukseen pääsee seuraavista linkeistä:

ARA-KIRJOITUKSIA

ASUNTORAKENTAMISEN KEHITYSSÄÄTIÖ

AVAIN ASUMISOIKEUS OY

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ